MBTI ja enneagrammi: miksi sait kaksi eri vastausta

MBTI:n juuret ovat Jungin typologiassa, josta Katharine Briggs ja Isabel Myers tekivät kyselylomakkeen. Lomake kysyy neljä kertaa, kumpi kahdesta on luontevampi: energia ulos vai sisään, tieto aisteilla vai aavistuksella, ratkaisu päällä vai sydämellä, asiat päätettyinä vai auki. Neljä kaksijakoa, jokaisesta jää kirjain, ja yhdistelmiä on kuusitoista. Kaikki neljä kuvaavat tapaa: miten ihminen työskentelee, neuvottelee ja jaksaa porukassa. Syytä tavan takana lomake ei kysy.

Enneagrammi vetää rajansa toiseen kohtaan. Sen yhdeksän tyyppiä eivät eroa tavoiltaan vaan motiiviltaan: mitä ihminen varjelee, mitä hän pelkää eniten ja minne huomio karkaa, kun mikään ei vaadi sitä. Kaksi saman tyypin ihmistä voi näyttää arjessa erilaisilta ja ratkoa silti samaa sisäistä pulmaa. Tyypin lisäksi mallissa on siipi, vaisto ja kehitystaso, ja viimeinen antaa sille korkeussuunnan, jota MBTI:ssä ei ole: sama tyyppi voimissaan ja puristuksessa käyttäytyy kuin kaksi eri ihmistä, kun taas kirjainten kuuluu pysyä paikoillaan.

Jo laskutoimitus erottaa mallit. Kuusitoista on tulo: neljä riippumatonta jakoa, kaksi neljänteen potenssiin. Yhdeksää ei saa mistään kertolaskusta, eikä kukaan ole löytänyt akseleita, joista tyypit koostuisivat. Kysymys, mikä enneagrammin tyyppi vastaa INFP:tä, on siksi samaa lajia kuin kysymys, monessako asteessa on tiistai: sanat ovat tuttuja, yhteistä asteikkoa ei ole. Mallit katsovat samaa ihmistä eri puolilta, eikä kumpikaan käännä toisen kieltä.

Jotain suurista aineistoista silti näkyy, ja siitä vaikeneminen olisi yhtä epärehellistä kuin taulukon piirtäminen. Vahvin löydös koskee viitosta: vuoden 2021 katsauksessa kuusi tutkimusta seitsemästä löysi yhteyden sisäänpäin kääntyneisyyteen ja kaikki seitsemän yhteyden ajattelevaan puoleen, eikä mikään muu tulos koko aiheessa toistu yhtä hyvin. Seiska kallistuu samalla varmuudella ulospäin kääntyneisyyteen, nelonen tuntevaan puoleen ja ykkönen järjestävään puoleen. Ysille ei löytynyt yhtäkään pysyvää kirjainta: se jakautuu kuudentoista koodin kesken jokseenkin sattumanvaraisesti.

Löydöstä pitää lukea yhteen suuntaan ja osuutena. Yhteen suuntaan: kun enneagrammin tyyppi tiedetään, kirjaimista voi arvata hieman paremmin; kun kirjaimet tiedetään, tyyppiä ei voi juuri arvata, koska jokaisen koodin alla asuu kolme tai neljä tyyppiä, kullakin huomattava osuus. Osuutena: puhe on jakaumasta, ei säännöstä. Vuoden 1998 kyselyssä kakkonen oli merkitsevästi yliedustettuna peräti kuudessa MBTI-koodissa. Sisäänpäin kääntynyt seiska tai ulospäin kääntynyt viitonen ei ole harvinaisuus eikä tyypitysvirhe vaan tavallinen seuraus siitä, että kirjaimet mittaavat käytöstä ja tyyppi motiivia. Yhteinen alue on pinnalla: energian suunnan huomaavat molemmat mallit, tyypin ytimeen ei yllä yksikään kirjain.

Pidä tuloksia kahtena vastauksena kahteen kysymykseen. Kirjaimet kertovat, miten teet: mistä haet voimat, miten kokoat tiedon, millä perusteella ratkaiset. Enneagrammin tyyppi kertoo, mitä samalla varjelet ja minne ajaudut, kun voimat loppuvat. Ensimmäisestä on hyötyä, kun valitset työtapaa tai selität tiimille, miten kanssasi pärjää; toisesta, kun sama kohtaus toistuu kolmannen kerran ja haluat tietää miksi.

Jos tulokset tuntuvat riitelevän, vaikkapa kirjaimet panevat sinut ulospäin kääntyneiden puolelle ja enneagrammi sanoo viitonen, riitaa ei ole: olet seurallinen viitonen, ja se on rakenne, ei ristiriita. Tyyppi tarkistetaan motiivista, ei käytöksestä, eikä koskaan kirjaimista. Jos et tunnista itseäsi tyypin kuvauksesta, katso ensin alatyyppiä ja kehitystasoa, ne muuttavat ulkoista kuvaa eniten, ja epäile tyyppiä vasta sitten.

Kaksi sääntöä säästää aikaa. Älä johda tyyppiä kirjaimista: väite, että INFP on yleensä nelonen, on foorumin tilastoa, ei tietoa sinusta. Äläkä taivuta kirjaimia tyypin mukaan: sisäänpäin kääntynyt kasi on vain kasi, joka sattuu olemaan sisäänpäin kääntynyt. Kummallakaan mallilla ei ole Big Five -mallin veroista tutkimuspohjaa, molemmat kelpaavat kieleksi, jolla itseään havainnoi, eikä kumpikaan kumoa toista.